Literature
Ala-Fossi, M. (2005). Saleable compromises: Quality cultures in Finnish and US commercial radio. Tampere: Tampere University Press.
Althusser, L. (1976). Idéologie et appareils idéologiques d’État. In Positions (1964–1975). Paris: Les Éditions sociales, pp. 67–125.
Amphoux, P. (1993). L’identité sonore des villes Européennes: guide méthodologique à l’usage des gestionnaires de la ville, des techniciens du son et des chercheurs en sciences sociales. Grenoble: Cresson.
Anderson, B. (2020). Kuvitellut yhteisöt: Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua [Imagined communities: Reflections on the origin and spread of nationalism]. Trans. Joel Kuortti. Tampere: Vastapaino.
Andersson, P. K. (2016). Changing the servicescape: The influence of music, self-disclosure and eye gaze on service encounter experience and approach-avoidance behavior. [Doctoral thesis]. Karlstad University, Faculty of Arts and Social Sciences, Department of Social and Psychological Studies. www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1033521/FULLTEXT01.pdf. Bergholm, T. (2001). Suomen autoistumisen yhteiskuntahistoriaa. In Toiskallio, K., ed., Viettelyksen vaunu: Autoilukulttuurin muutos Suomessa. Helsinki: SKS, pp. 65–92.
Blacking, J. (1973). How musical is man? Seattle: University of Washington Press.
Born, G. (1995). Rationalizing culture: IRCAM, Boulez, and the institutionalization of the musical avant-garde. Berkeley: University of California Press.
Boschi, E., Kassabian, A. & Quiñones, M.G. (2013). Introduction. In Quiñones, M. García, Kassabian, A., & Boschi, E., eds., Ubiquitous musics: The everyday sounds that we don’t always notice. Farnham: Ashgate, pp. 1–12.
Brun, L. (2021). Radion kuuntelu Suomessa 2021. Finnpanel.
Bull, M. (2013). Remaking the urban: The audiovisual aesthetics of iPod use. In Richardson, J., Gorbman, C., & Vernallis, C., eds., The Oxford handbook of new audiovisual aesthetics. Oxford: Oxford University Press, pp. 628–44.
Carbaugh, D., Berry, M., & Nurmikari-Berry, M. (2006). Coding personhood through cultural terms and practices: Silence and quietude as a Finnish ‘natural way of being’. Journal of Language and Social Psychology 25(3), 203–20. https://doi.org/10.1177/0261927X06289422. Carlén, S. (2018). Musik i butik: En studie av hur musik påverkar handelsanställdas arbetsmiljö. Handelsanställdas förbund Handels rapporter 5.
Cohen, L. (2003). A consumers’ republic: The politics of mass consumption in postwar America. New York: Vintage Books.
Dahl, D. W., Manchanda, R. V., & Argo, J. J. (2001). Embarrassment in consumer purchase, the roles of social presence and purchase familiarity. Journal of Consumer Research 28(3), 473–81. https://doi.org/10.1086/323734. de Certeau, M. (2013). Arkipäivän kekseliäisyys 1: Tekemisen tavat. Trans. Tapani Kilpeläinen. Tampere: niin & näin.
Dibben, N., & Haake, A. B. (2013). Music and the construction of space in office-based work settings. In Born, G., ed., Music, sound and space: Transformations of public and private experience. Cambridge: Cambridge University Press, pp. 151–68.
Drever, J. L. (2020). Listening as methodological tool: Sounding soundwalking methods. In Bull, M. and Cobussen, M., eds., The Bloomsbury handbook of sonic methodologies. London: Bloomsbury Academic, pp. 599–613.
Feld, S. (1996). Waterfalls of song. An acoustemology of place in resounding in Bosawi, Papua New Guinea. In Feld, S. & Basso, K. H., eds., Senses of place. Santa Fe, NM: School of American Research Press, pp. 91–135.
Feld, S. (2012). Jazz cosmopolitanism in Accra: Five musical years in Ghana. Durham, NC: Duke University Press.
Frith, S. (1998). Performing rites: On the value of popular music. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Haapala, P., & Peltola, J. (2018). Elinkeinorakenne 1750–2000. In Haapala, P., ed., Suomen rakennehistoria: Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen (1400–2000). Tampere: Vastapaino, pp. 170–209.
Hankonen, J. (1994). Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Tampere University of Technology, Architecture. Tampere: Gaudeamus.
Heinonen, V., & Pantzar, M. (2002). Little America: The modernization of the Finnish consumer society in the 1950s and 1960s. In Kipping, M. and Tiratsoo, N., eds., Americanisation in 20th century Europe: Business, culture, politics. Volume 2. Lille: Centre de Recherche sur l’Histoire de l’Europe du Nord-Ouest, Université Charles de Gaulle, pp. 41–59.
Hesmondhalgh, D. (2002). Popular music audiences and everyday life. In Hesmondhalgh, D. & Negus, K., eds., Popular music studies. London: Arnold, pp. 117–30.
Hesmondhalgh, D. (2019). The cultural industries. 4th ed. Los Angeles: Sage.
Horkheimer, M., & Adorno, T. W. (2008). Valistuksen dialektiikka: Filosofisia sirpaleita. Tampere: Vastapaino.
Hujanen, T. (2001). Ääniradio. In Nordenstreng, K. and Wiio, O. A., eds., Suomen mediamaisema. Helsinki: WSOY, pp. 93–113.
Hukari, V. (2021). Jäätynyt konflikti: Vähittäiskaupan keskittynyt kilpailutilanne Suomessa. Licenciate thesis, University of Vaasa/Economics and Business Administration. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101151926 Husch, J. A. (1984). Music of the workplace: A study of Muzak culture. PhD thesis, University of Massachusetts.
Jacob, C., Guéguen, N., Boulbry, G., & Sami, S. (2009). ‘Love is in the air’: Congruence between background music and goods in a florist. The International Review of Retail, Distribution and Consumer Research 19(1), 75–9. https://doi.org/10.1080/09593960902781334. Jarman-Ivens, F. (2008). The musical underbelly of Christmas. In Whiteley, S., ed., Christmas, ideology and popular culture. Edinburgh: Edinburgh University Press, pp. 113–34.
Järviluoma, H., & Murray, L., eds. (2023). Sensory transformations: Environments, technologies, sensobiographies. New York: Routledge.
Johnson, B., & Cloonan, M. (2009). Dark side of the tune: Popular music and violence. Ashgate: Burlington.
Kang, J., & Yi, F. (2019). Effect of background and foreground music on satisfaction, behavior, and emotional responses in public spaces of shopping malls. Applied Acoustics 145 (February), 408–19.
Karlsen, S. (2019). Agency. The SAGE international encyclopedia of music and culture. Ed. Sturman., J. Sage Publications.
Kassabian, A. (2001). Hearing film: Tracking identifications in contemporary Hollywood film music. New York: Routledge.
Kassabian, A. (2006 [1999]). Popular. In Horner, B. and Swiss, T., eds., Key terms in popular music and culture. Malden: Blackwell, pp. 113–23.
Kauhanen, A., & Nevavuo, J. (2021). Neuvottelujärjestelmät: Tutkimustuloksia ja maiden välisiä vertailuja. ETLA Report No. 110. Helsinki: The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA). https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-110.pdf (Accessed 21 Dec. 2022). Kemppainen, P. (2001). Radion murros: Julkisradioiden suuri kanavauudistus Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki: University of Helsinki.
Kilpiö, K. (2005). Kulutuksen sävel: Suomalaisen mainoselokuvan musiikki 1950-luvulta 1970-luvulle. Helsinki: Like.
Kilpiö, K. (2011). Alitajunnan ohjailemisesta profiloitumiseen: taustamusiikkituotteiden muutoksia 1900-luvun Suomessa. Musiikin suunta 33(2), 11–17.
Kilpiö, K. (2013). From background to foreground: Music products for production and consumption spaces. In Heinonen, V. and Peltonen, M., eds., Finnish consumption: An emerging consumer society between east and west. Helsinki: The Finnish Literature Society, pp. 230–51.
Kilpiö, K. (2016). Kuuntelevat kuluttajat 1950–1980-lukujen Suomessa: Myynninedistämismusiikin ammattilaiset ja heidän ‘yleisönsä’. In Järviluoma, H. and Piela, U., eds., Äänimaisemissa. Helsinki: The Finnish Literature Society, pp. 222–42.
Kilpiö, K., Kurkela, V., & Uimonen, H. (2015). Koko kansan kasetti: C-kasetin käyttö ja kuuntelu Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1413.
Kilpiö, K., & Kytö, M. (2021). Hyvinvointi taustamusiikin kokemuksissa: Palvelualalla toimivien näkemykset työskentelystä musiikin kanssa. Musiikki 51(4), 19–49. https://doi.org/10.51816/musiikki.113247. Kitchin, R., & Dodge, M. (2011). Code/Space: Software and everyday life. Cambridge, MA: MIT Press.
Knöferle, K. M., Spangenberg, E. R., Herrmann, A., & Landwehr, J. R. (2011). It is all in the mix: The interactive effect of music tempo and mode on in-store sales. Marketing Letters 23(1), 1–13.
Kontukoski, M., & Uimonen, H. (2019). Tila, tunne ja musiikki: Kauppakeskuksen ääniympäristön laadullinen tarkastelu. Yhdyskuntasuunnittelu 57(2), 10–25. https://doi.org/10.33357/ys.83675. Korolainen, K. (2012). Koristelun kuvailu: Kategorisoinnin analyysi. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 32. Joensuu: University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0855-1. Krajina, Z., & Stevenson, D. (2020). General introduction. In Krajina, Z. and Stevenson, D., eds., The Routledge companion to urban media and communication. London: Routledge, pp. 1–6.
Kurkela, V. (1999/2019). 1800-luvun sointikuva ja populaarimusiikki: Lähtökohtia varhaisen populaarimusiikin soinnin tutkimiseen. Etnomusikolo-gian vuosikirja 31, 143–66. https://doi.org/10.23985/evk.86179. Kurkela, V., Lahti, M., Uimonen, H., & Heikkinen, O. (2009). Medioitua vai medioimatonta? Musiikin suunta 31(3), 3–5.
Kurkela, V., & Uimonen, H. (2009). Demonopolizing Finland: The changing contents of Finnish commercial and public radios, 1980–2005. Radio Journal 7(2), 135–54.
Kytö, M. (2013). Kotiin kuuluvaa: yksityisen ja yhteisen kaupunkiäänitilan risteymät. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 45. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
Kytö, M. (2016). Asumisen rajat: yksityinen äänimaisema naapurisuhteita käsittelevissä nettikeskusteluissa. In Järviluoma, H. and Piela, U., eds., Äänimaisemissa. Helsinki: The Finnish Literature Society, pp. 53–70.
Kytö, M. (2020). The senses and the city: Attention, distraction and media technology in urban environments. In Krajina, Z. and Stevenson, D., eds., The Routledge companion to urban media and communication. London: Routledge, pp. 371–8. https://doi.org/10.4324/9781315211633-39/. Lacey, K. (2013). Listening publics: The politics and listening in the media age. Cambridge: Polity Press.
Lanza, J. (1995). Elevator music: A surreal history of Muzak, easy-listening and other moodsong. London: Quartet Books.
Lanza, J. (2013). Foreground flatland. In Richardson, J., Gorbman, C., & Vernallis, C., eds., The Oxford handbook of new audiovisual aesthetics. Oxford: Oxford University Press, pp. 622–7.
Mackenzie, A. (2006). Cutting code: Software and sociality. New York: Peter Lang.
Milliman, R. E. (1982). Using background music to affect the behavior of supermarket shoppers. Journal of Marketing 46, 86–91.
Muikku, J. (2001). Musiikkia kaikkiruokaisille: Suomalaisen populaarimusiikin äänitetuotanto 1945–1990. Helsinki: Gaudeamus.
Nettl, B. (2005 [1983]). The study of ethnomusicology: Thirty-one issues and concepts. Urbana: University of Illinois Press.
Nowak, R., & Bennett, A. (2014). Analysing everyday sound environments: The space, time and corporality of musical listening. Cultural Sociology 8(4), 426–42.
Nyman, J. (2005). Suomi soi 4: Suuri suomalainen listakirja. Helsinki: Tammi.
Partanen, E., Ahomäki, M., & Levola, M. (2020). Musiikinkäyttötutkimus 2020. Helsinki: Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry.
Pinch, T., & Bijsterveld, K. (2004). Sound studies: New technologies and music. Social Studies of Science 34(5), 635–48.
Ranta, A. (2005). Kulutuksen soivat kulissit. In Ampuja, O. and Kilpiö, K., eds., Kuultava menneisyys: suomalaista äänimaiseman historiaa. Turku: UTUkirjat, pp. 257–78.
Rice, T. (2014). Ethnomusicology: A very short introduction. Oxford: Oxford University Press.
Riikonen, T. (1981). Musiikista muzakiksi: Taustamusiikki teollistuneen joukkotiedotusyhteiskunnan työlauluna. Master’s thesis, University of Tampere.
Schafer, R. M. (1977). The tuning of the world. Toronto: McCelland and Stewart Limited.
Schmidt, U. (2023). A philosophy of ambient sound: Materiality, technology, art and the sonic environment. Singapore: Palgrave.
Sillanpää, M. (2002). Säännöstelty huvi: Suomalainen ravintola 1900-luvulla. Helsinki: Finnish Literature Society.
Small, C. (1998). Musicking: The meanings of performing and listening. Middletown, CT: Wesleyan University Press.
Smith, P. C., & Curnow, R. (1966). ‘Arousal hypothesis’ and the effects of music on purchasing behavior. Journal of Applied Psychology 50, 255–60.
Smolicki, J., ed. (2023). Soundwalking: Through time, space, and technologies. London: Routledge.
Spence, C., Puccinelli, N. M., Grewal, D., & Roggeveen, L. (2014). Store atmospherics: A multisensory perspective. Psychology and Marketing 31(7), 472–88.
Stenbäck, O. (2016). Den ofrivilliga lyssnaren: Möten med butiksmusik. Gothenburg Doctoral Dissertations, University of Gothenburg.
Sterne, J. (1997). Sounds like the Mall of America: Programmed music and the architectonics of commercial space. Ethnomusicology 41(1), 22–50. https://doi.org/10.2307/852577. Sterne, J. (2003). The audible past: Cultural origins of sound reproduction. Durham, NC: Duke University Press.
Sterne, J. (2013). The non-aggressive music deterrent. In Quiñones, M. G., Kassabian, A., & Boschi, E., eds., Ubiquitous musics: The everyday sounds that we don’t always notice. Farnham: Ashgate, pp. 121–37.
Stockfelt, O. (1994). Cars, buildings and soundscapes. In Järviluoma, H., ed., Soundscapes: Essays on Vroom and Moo. Tampere: University of Tampere, pp. 19–38.
Stockfelt, O. (1997). Adequate modes of listening. In Schwarz, D. D, A. Kassabian, & Siegel, L., eds., Keeping score: Music, disciplinarity, culture. Charlottesville, VA: University Press of Virginia.
Teosto (2019). Teosto. Avoimuusraportti. Helsinki: Teosto.
Thibaud, J.-P. (2020). The hypothesis of ambient sensitivity. Invited lecture at Urban-Related Sensoria: Environments, Technologies, Sensobiographies, 12 June 2020, University of Eastern Finland.
Thompson, E. (2002). The soundscape of modernity: Architectural acoustics and the culture of listening in America, 1900–1933. Cambridge, MA: MIT Press.
Thrift, N. (2004). Intensities of feeling: Towards a spatial politics of affect. Geografiska Annaler: Series B, Human Geography 86(1), 57–78.
Tosoni, S., & Ridell, S. (2016). Decentering media studies, verbing the audience: Methodological considerations concerning people’s uses of media in urban space. International Journal of Communication 10, 1277–93.
Trotta, F. (2020). Annoying music in everyday life. London: Bloomsbury.
Truax, B. (2001). Acoustic communication. 2nd ed. Westport, CT: Ablex.
Uimonen, H. (2005). Ääntä kohti: Ääniympäristön kuuntelu, muutos ja merkitys. Acta Universitatis Tamperensis 1110. Tampere: Tampere University Press.
Uimonen, H. (2011). Radiomusiikin rakennemuutos: Kaupallisten radioiden musiikki 1985–2005. Tampere: Tampere University Press.
Uimonen, H. (2014). Sulho Ranta ja radio. Musiikkiteknologian muutos tutkimuksen haasteena. In Heikkinen, O., Kilpiö, K., Mantere, M., et al., eds., Valistus on viritetty: Esseitä musiikista, huvittelusta ja historiasta. Sibelius-Akatemian julkaisuja 13, pp. 251–67.
Uimonen, H. (2020a). Käytännön kanonisointia: Radiomusiikin sisällöt ja muuttuva mediaympäristö. In Mononen, S., Palkisto, J., & Rantakallio, I., eds., Musiikki ja merkityksenanto: Juhlakirja Susanna Välimäelle. Helsinki: Suoni, pp. 255–77.
Uimonen, H. (2022b). Radio Suomen ja Radio Novan ohjelmasisällöt taustamusiikkiteollisuutena. Media & viestintä 45(1), 1–22.
Uimonen, H., & Kytö, M. (2020). Toimimatonta tekniikkaa ja alitajuista vaikuttamista: Etnomusikologinen näkökulma taustamusiikin tutkimukseen. Etnomusikologian vuosikirja 2020 32, 46–75. https://doi.org/10.23985/evk.90066. Uotinen, J. (2010). Kokemuksia autoetnografiasta. In Pöysä, J., Järviluoma, H., & Vakimo, S., eds., Vaeltavat metodit. Joensuu: SKTS, pp. 178–89.
Valkonen, T. (1985). Alueelliset erot. In Valkonen, T., Alapuro, R., Alestalo, M., Jallinoja, R., & Sandlund, T., eds., Suomalaiset: Yhteiskunnan rakenne teollistumisen aikana. Porvoo: WSOY, pp. 201–42.
Wiio, J. (2007). Suomalaisen television virstanpylväitä. In Wiio, J., ed., Television viisi vuosikymmentä: Suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan. Helsinki: SKS, pp. 581–7.
Yeoh, J. P. S., & North, A. C. (2010). The effects of musical fit on choice between two competing foods. Musicae Scientiae 14(1), 165–80.
Zander, Mark F. (2006). Musical influences in advertising: How music modifies first impressions of product endorsers and brands. Psychology of Music 34(4), 465–80. https://doi.org/10.1177/0305735606067158. Zuboff, S. (2015). Big other: Surveillance capitalism and the prospects of an information civilization. Journal of Information Technology 30, 75–89. https://doi.org/10.1057/jit.2015.5. 
